.

.

maanantai 28. heinäkuuta 2014

Takapihalla jälleen

Tänä kesänä on tullut panostettua takapihan laittoon kaikista eniten aikaa. Pikku hiljaa se etenee, paljon on vielä tehtävää ja paljon jää vielä tuleviinkin kesiin. Tuntuu, että pihan laitto ei ole koskaan valmis, vaan aina tulee jotain mitä pitää tehdä tai muuttaa. Nyt tulee pitkästi asiaa ja kuvia. 

Alkukesästä mainitsin, että naapurin ja oman pihani väliselle portille pitäisi jotain tehdä. Haluaisin nauttia pihalla olemisesta ilman, että pitää kokoajan vahtia ettei portille mennä tappelemaan. Nyt siihen onkin isäni tehnyt näköesteen. Viritelmä tuo yllättävän hyvin rauhan pihalle. Vaikka portilla käydäänkin yrittämässä löytää toista karvakuonoa, kun siinä ei onnistuta yllättävän hyvin pihalle tulee rauha ja voi jatkaa hommien tekemistä.


Tuo on helppo nostaa tuosta tarvittaessa sivuun, koska se on vain yläpäästään laitettu koukuilla kiinni. Alaosaa tukee ylijääneet laatat. 



Terassi on sen verta iso, että toinen puoli siitä on aina ollut ongelmallinen. Siinä oli pari kesää istutuspöytä ja kukkalaatikko mansikoilla. Istutuspöytää en liiemmin käyttänyt, koska se olis vaatinu aina terassin lakasua, jos siinä multaa käsittelisi. Mansikat ei tänä vuonna heränneet henkiin ollenkaan. Sen vuoksi tulikin aika poistaa molemmat pihalta. Nyt pitäisikin miettiä mitä tuohon toiseen puoleen nyt laittaa, koska tyhjäksi se ei tule jäämään. Voi olla, että tätä mietitään ens kesään asti. 


Reunakiviä jäi penkkien muutosten jälkeen melkoisesti yli. Teinkin niistä terassin ja perennapenkin rajalle tuollaisen kiveyksen. 


Pihan taaimmainen nurkkaus näyttää nyt upealta kun Mustilan hortensia on puhkeamassa täyteen kukkaan. Tuo on mahtavan näköinen pensas. 


Kävin tänään hakemassa clasulta pihalle aurinkokennovalot. Ripottelin ne molempiin penkkeihin. Katsotaan sitten saisko niistä pientä valonlähdettä. 




maanantai 21. heinäkuuta 2014

Kodin lämmitystä leipomalla

Vaikka lämmintä onkin viime päivinä ollut ihan riittävästi ei se vielä riittänyt. Eilen vanhempieni tullessa kylään piti lämmittää kotia lisää. Pidin nimittäin pienen leipomispäivän ja uuni siinä hetken aikaa lämmitti lisää kotia. 

Leivon jo entuudestaan tuttuja suklaamuffineita.



Marjapiirakan täytteenä oli tällä kertaa pelkkiä mustikoita. Piirakka on hyvää marjoilla kuin marjoilla.


Näiden lisäksi leivoin taas pitkästä aikaa itse sämpylöitä. En edes muista, koska viimeksi olisin leiponut niitä. Useamminkin voisi kyllä taas alkaa leipomaan sämpylöitä. Sen verta kiva oli saada itse vasta paistettua leipää. Tein sämpylät Myllyn parhaan sämpyläpussin kyljessä olleella ohjeella puolitetun annoksen.

Illalla piti vielä paistaa pannaria, kun huomasin, että jääkaapissa oli liikaa maitoa. Se oli hieman liian kauan uunissa, kun unohdin sen. Ei muuta kuin runsaasti hilloa päälle. Kokeilin myös miltä valmis kermavaahto maistuisi kun sitäkin oli jääkaapissa.



Vaikka leipominen onkin mukavaa puuhaa se ei aina ole kovin turvallista. Välillä voi käydä niin, että onnistuu polttamaan kätensä vähän enemmän uunissa. Saa nähdä mihin suuntaan tuo palovamma tuosta kehittyy. 


lauantai 19. heinäkuuta 2014

Muutama kukkakuva

Piti ottaa muutama kukkakuva talteen pihalta.

Takapihalla jaloritarinkannus on aika näyttävä kasvi, kun se on täydessä kukkaloistossaan. Hieman se on ottanut nokkiinsa siirrosta, mutta toivottavasti viihtyisi uudessa paikassaan. 


Oon aikast onnellinen, koska ainakin yks viime syksynä istutetuista syysleimuista teki sen edes yhden kukan. Saa nähä oliko syysleimujen kukinta tässä vai ilmestyykö lisää. Tällä hetkellä näyttää vaan pahasti siltä, että muita kukkia ei olisi tulossa.


Etupihalla särkynyt sydän jaksaa vain edelleen esitellä kukkaloistoaan. Ne on hyvin kasvaneet vaikka kokivatkin hieman kovia siirtourakassa.


Kuunliljatkin on jo aloittaneet kukintansa. Kuvan kukka on taimesta jonka jouduin siihen uusimaan, kun jostain syystä jaettu vanha taimi ei tuossa kohtaa menestynyt. Muut kolme vanhan taimen osaa kyllä voivat melko hyvin. Toivottavasti vain rehevöityisivät enemmän vielä tänä kesänä.


Nyt ei muuta kuin takapihalle hommiin kun ainakaan vielä ei ole näkynyt tällä päivälle luvattuja sateita.

sunnuntai 13. heinäkuuta 2014

Peitto nukelle

Kiire töissä ei ole edelleenkään rauhoittunut. Päivät venyy lähes tulkoon aina ylitöiden puolelle. Sitten kun kuuden jälkeen olen kotona ja lähden suoraan koirien kanssa lenkille, ilta on erittäin lyhyt. Illat onkin mennyt enemmän ihan puhtaasti arjen pyörittämiseen. Viikonloppuina on sitten yritetty rentoutua enemmän, jotta akut tulisi ladattua seuraavalle viikolle. Puolessa välissä mennään nyt tätä kuuden viikon tuurausputkea.

Taustalla kuitenkin tapahtuu arjen pyörityksen lomassa edistystä aina pienen pienin askelin. Ideoita ja ajatuksia ois pää täynnä kunhan aikaa riittäis niiden toteuttamiseen.

Sain vihdoinkin valmiiksi kummityttöni Baby born-nukelle tulevan tilkkupeiton valmiiksi ja tänään hänelle annettuakin. 


Peiton kokoa en tullut mitanneeksi. Tilkkujen koko on 14 x 14 cm ja reunus on kooltaan 10 cm. Kaikki kankaat löyty vanhoista varastoista. Oli sen verta kiire kuvata peittoa ennen lähtöä, että silittämään en enää peittoa ehtinyt. 


keskiviikko 2. heinäkuuta 2014

Pelargoneja, neilikoita ja kynttilälyhty takapihalle

Oli pakko käydä hakemassa myös takapihalle vähän kesäkukkia. Mukaan tarttui valkoisia ja punaisia neilikoita sekä vaaleanpunaisia pelargoneja. Ne pääsi terassin toiseen reunaan hieman samalla rajaamaan koirienkin kulkua tarhaneilikoiden päältä. Ne kun on hieman kärsineet kun se on jostain syystä valikoitunut kulkureitiksi vaikka muuallakin olisi tilaa. 


Tuon ruskean ruukun väriä olen muutaman kerran jo miettinyt, että pitäisikö se maalata mustaksi tai valkoiseksi. Tuo ruskea ei oikein ole oma värini. 


Olin varannut etupihan heinäseipäisiin kaksi lyhtyä. Toinen jäi kuitenkin tarpeettomaksi, mutta löysi nopeasti oman paikkansa kivien päältä. Siihen jo alunperinkin suunnittelin paikkaa kynttilälyhdylle.